Enää ei voi tehdä mitään, pitää vain odottaa. Kelalta ei tosin ole vielä tullut vahvistusta opintotuen muutoksesta, mutta muutoin paperiasiat ovat kunnossa. Uusi passi, matkavakuutukset (samalla uusin henkivakuutuksenikin, oli ovela vakuutusmyyjä..), lentolippu, asunto ja Erasmus-apurahakin ovat nyt kunnossa. Björn lupautui tulemaan lentokentälle vastaan, joten missään ei nyt tunnu olevan mitään ongelmaa.
Materiaaliselta kannalta vaihtoonlähtö tuntuu olevan piece of cake, mutta henkinen puoli alkaa epäilyttämään. En ole aikaisemmin ollut näin kauan poissa kotoa (Suomesta), enkä tiedä, haluanko ollakaan. Isoihin muutoksiin liittyy aina kaikennäköisiä pelkoja ja sopeutumista, mutta en ole lainkaan varma, jaksanko sopeutua uusiin asioihin. Koti tuntuu niin mukavalta. Useimmat ikäiseni olisivat vain innossaan ulkomaille pääsystä, mutta minua se ei ole koskaan houkuttanut. Tai sinänsä, matkustelu kuulostaa kyllä hyvältä, mutta se, että asuu 4 kk vieraassa maassa, vieraiden ihmisten kanssa, pelottaa. Miten sieltä saa ruokaa, onko vesi pahanmakuista, saako hyvin unta, yksin, pienessä soluhuoneessa, ymmärtääkö kieltä, ymmärretäänkö minua, toimiiko visa electron... Näihin kysymyksiin saa vastauksen vain kokemuksen kautta. Minä en taida olla sellainen maailmanmatkaaja-ihminen, joka syöksyy päätä pahkaa uusiin tilanteisiin. Minulle on tärkeämpää rutiinit ja tietoisuus tulevasta. Stressaannun, jos en tiedä, milloin saan seuraavan kerran ruokaa..
Kurkkua on aristanut nyt pari päivää, ja otsakin tuntuu nyt hieman lämpimältä. Pieni flunssa tähän väliin, kun matkallelähtöön on vielä pari viikkoa, ei haittaa mitään. Saattaa jopa vain parantaa vastustuskykyä.. Mutta toivottavasti sairastuminen ei estä käyttämästä viimeisiä viikkoja liikkumiseen! Pakko hankkiutua vielä bikinikuntoon ennen Saksan kevääseen lähtöä, onhan siellä rantakausikin paljon pidempi. Toivottavasti liikuntamahdollisuudetkin ovat loistavat, niin ei kunto vallan rupsahda vaihdossa ollessa.
Yksi iso asia ennen matkaanlähtöä on vielä suoritettava: pakkaaminen. A-P-U-A! Mitä kaikkea sitä tarvitseekaan, miten paljon ja millaisia vaatteita! En ole vielä aloittanut pakkaamista, mutta olen jo hieman katsellut vaatekaappejani ja todennut, että joudun karsimaan _todella_ paljon. Matkalaukkuuni ei yksinkertaisesti mahdu enempää. Eikä taida olla edes fiksua ottaa mukaansa kaikkea mahdollista. Mutta kun mulla on niin kivoja kesävaatteita! Pitäisi varmaan pitää vain pää kylmänä ja keskittyä valitsemaan sellaisia vaatteita, jotka ovat mahdollisimman monikäyttöisiä: kouluunhan sinne ensisijaisesti (niinkö?) ollaan menossa. Kaikkeahan voi kuitenkin aina sitten ostaa paikan päälläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti