Näkö: Jo saapumispäivänäni huomasin harmaansinisen taivaan. Täysin pilvettöminäkään päivinä, korkeintaan ehkä sateen jäljiltä, taivas ei ole samalla lailla kirkkaansininen kuten Suomessa. Saksalaiset itse eivät paljoa eroa suomalaisista ulkonäöltään. Olin kuvitellut, että saksalaiset olisivat lihavia ja muutenkin erilaisempia, mutta kaikki ovat oikeastaan hyvin normaalin näköisiä. Kaikenlaista hiihtäjää täälläkin aina näkyy, varsinkin Berliinin puolella, mutta ei liiaksi. Täällä Saksassa on tosin ehkä hieman enemmän ulkomaalaistaustaista porukkaa kuin esim. Helsingissä. Olenhan itsekin ulkomaalaisena täällä! Kevät on jo pitkällä; muutosta on tapahtunut ihan näinä parina viikkoina, mitä olen täällä ollut. Puissa alkaa lehdet olla lähes kokomitassaan, erilaiset (minulle täysin tuntemattomat) kukat ja puskat kukkivat kauniina. Park Sanssoucin loputtomat puutarhat ja upeat palatsin tarjonnevat silmänruokaa koko kesäksi.
Kuulo: Ei paljon eroa Suomesta. Lintujen laulua, liikenteen huminaa, kerrostaloelämää... Hälytysajoneuvoja tuntuu kulkevan keskimääräistä enemmän kuin (ainakin) Joensuussa. Ihan täällä kaupungin laidallakin... Yllättävän harvoin kuulee muita kieliä kuin saksaa. Vaihtaritkin kun näet tykkäävät puhua keskenään saksaa. Englantia, italiaa, espanjaa, ranskaa ja suomea toki kuulee päivittäin, jos liikuu asioilla.
Haju: Oletin, että täällä haisisi pahemmalle liikenteen ja teollisuuden takia. Haju ei (ainakaan enää, ehkä olen vain tottunut) kuitenkaan ole pistänyt erityisemmin nenään. Yllättäen harvassa paikassa saa enää polttaa tupakkaa sisällä, siitä kiitos. Huoneeni on tunkkainen, enkä aina jaksa tuulettaa joka päivä.
Maku: Ruoka on halpaa. Ravintola/ruokalaruokakin on halpaa, mutta usein melko rasvaista. Eipähän tarvitse syödä niin usein, eikä tässä oikeastaan ole ehtinytkään, kun on niin hirveästi kaikkea menoa. Juomakin on halpaa, jopa pelottavan halpaa, näin suomalaisiin hintoihin tottuneelle. Tavallisesta marketista saa alkoholijuomia miedoista kirkkaisiin. Tekisi mieli maistella kaikkea, mutta olemme juoneet täällä lähinnä viinejä. Vesi maksaa ravintolassa enemmän tai ainakin saman verran kuin oluttuopillinen. Luulin, että saksalainen olut olisi parempaa kuin suomalainen, mutta eivät nuo oikein minulle vieläkään maistu. Kraanavesi ei ole ihan niin pahaa kuin Kreikassa viime kesänä, mutta onhan se silti vähän semmoista... Pullovesikin maistuu lähes samalta moskalta, joten sama säästää kantamisvaiva ja juoda hanasta.
Tunto: Iltaisin hieman paleltaa, kun kömpii ohuessa satiiniyömekossa sänkyyn, mutta onneksi edellinen asukas oli jättänyt paksun peitteen, joka lämmittää mukavasti ja on aamulla ihanan pehmeä halattavaksi . Iltapäivisin täällä on (niin huoneessani kuin kaupungillakin) on jopa tukalan kuuma. KesäHELTEITÄ odotellessa... Jalat ovat iltaisin usein ihan poikki pitkistä kävelymatkoista. Olen käynyt pari kertaa ihan juoksulenkilläkin, joiden jälkeen lihakset ovat olleet kipeät. Tässä lähistöllä on kyllä paljon hiekkapäällysteisiäkin polkuja, joilla on hyvä juosta. Iho kuivuu kalkkipitoisesta vedestä aina suihkun tai vain kasvojen-/käsienpesun jälkeen; on pitänyt käyttää paljon kosteusvoidetta. Baareissa ei toimi ilmanvaihto, ja loppuillasta ja varsinkin tanssilattialla hiki valuu, vaikka vain seisoi paikallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti